Toimenpiteet

ROKOTUKSET

Koira

Ensimmäiseen rokotukseen koiranpentu tulee yleensä kolmen kuukauden iässä. Tällöin annetaan yleensä nelois (parvoripuli, kennelyskä, penikkatauti ja tarttuva maksatulehdus)- tai kolmoisokotus (parvoripuli, penikkatauti ja tarttuva maksatulehdus). Ennen rokotusta kuitenkin tutustutaan pentuun ja tehdään sille yleistutkimus, ja samalla keskustellaan omistajan kanssa pennun hoitoon ja ruokintaan liittyvistä asioista ja mietitään ratkaisuja mahdollisiin ilmaantuneisiin ongelmakohtiin.

Seuraava rokotuskäynti on 3-5 viikon kuluttua ensimmäisestä. Tällöin annetaan uudestaan neloisrokotus tai kolmoisrokotus ja erillinen kennelyskärokote. Pennun yleistarkastus kuuluu tietysti asiaan. Yleensä viimeistään tällöin tarkastellaan mahdollisia jo vaihtuneita hampaita ja saatetaan alkaa perehtyä hampaiden harjaukseen, mikä varsinkin kääpiökoirilla kuuluisi normaaleihin hoitorutiineihin.

Vastaanotollamme toteutamme nykyistä rokotussuositusta, jossa raivotautirokotus annetaan erillään muista rokotuksista. Tällöin rokotusten välillä pidetään yleensä muutamasta viikosta kuukauteen. Tällöin tulee yksi lisäkäynti, jolloin pennun kasvu ja hampaiden vaihtuminen tulee vielä tarkastettua.

Jatkossa koirat rokotetaan niiden täytettyä yhden vuoden. Sen jälkeen rokotukset ovat voimassa kaksi vuotta. Kennelyskä rokotetta suosittelemme vuosittain niille koirille, jotka käyvät näyttelyissä tai koirahoitoloissa.

Kissa

Kissan pentu rokotetaan ensimmäisen kerran 3 kuukauden iässä kissaruttoa ja kissaflunssia vastaan (kolmoisrokote) ja lisäksi tarvittaessa klamydiaa vastaan (neloisrokote). Rokotus uusitaan kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen rokotus kissan täytettyä vuoden. Jatkorokotukset tarpeen mukaan 1-2 vuoden välein. <alkuun>

MADOTUKSET

Pennut on madotettu yleensä kasvattajan luona jo muutaman kerran. Ennen ensimmäistä rokotusta kannattaa pentu madottaa n. viikko ennen rokotusaikaa.
Aikuinen koira madotetaan yleensä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Kissan madottamistiheys riippuu siitä, metsästääkö kissa lintuja ja hiiriä. Ulkona vapaasti liikkuva kissa kannattaa madottaa vähintään 4 kertaa vuodessa. Kissoille on nykyään myös iholle paikallisesti laitettavia spot-on-valmisteita madotusta varten, jos suun kautta lääkkeen anto on mahdotonta. <alkuun>

MIKROSIRUT

Tunnistusmerkintänä käytetään nykyään useinmiten mikrosirua. Rekisteröityjen koirien mikrosirurekisteriä ylläpitää Kennelliitto. Monirotuiset ja "paperittomat" koirat voidaan myös rekisteröidä Kennelliitossa. Tätä varten omistaja hakee koiralleen oman rekisterinumeron mikrosirumerkintää varten.

Tunnistusmerkintä on pakollinen näyttelyissä ja ulkomailla käyvillä koirilla.

Kissojen tunnistusmerkintärekisteriä ylläpitää Kissaliitto. <alkuun>

EU-PASSI

Ulkomaille suuntautuville eläimille vaaditaan nykyään EU-passi. EU-passia varten tarvitsee olla voimassa oleva raivotautirokotus ja tunnistusmerkintä. Omistajan kannattaa ennen matkaa selvittää kohdemaan vaatimukset maahan saapuville eläimille (esim. tarvitaanko raivotautivasta-ainemääritystä, onko madotusmääräyksiä tms). <alkuun>

HAMMASKIVEN POISTO

Yleisin rauhoituksessa tehtävä toimenpide on hammaskiven poisto, varsinkin vanhemmilla kissoilla ja koirilla. Hammaskiven poiston jälkeen hampaiden pinta tasoitetaan plakin muodostumisen ennaltaehkäisemiseksi. Yleensä eläin herätetään rauhoituksen jälkeen, jolloin vastaanotolta pääsee kävelemään omin jaloin pois. <alkuun>

MAITOHAMPAIDEN POISTO

Varsinkin kääpiökoirien maitokulmahampaat jäävät usein irtoamatta, vaikka uusi hammas olisi jo puhjennut. Lisäksi joskus uudet alakulmahampaat alkavat kasvaa vanhan hampaan sisäpuolelle, jolloin riskinä on purentavirhe. Mikäli maitohampaat eivät heilu, irroitetaan ne rauhoituksessa. <alkuun>

IHOSAIRAUDET

Iho- ja korvasairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä eläinlääkärikäyntiin rokotusten jälkeen. Diagnostiikassa apuna käytetään ihon raape- ja värjäysnäytteitä, sieniviljelyä, laboratoriotutkimuksia ja ihokoepalojen tutkimista. Osa oireiden syistä selviää jo ensimmäisellä käynnillä, mutta koska useat sairaudet oireilevat iholla, voidaan joskus joutua tekemään melkoista salapoliisityötä. Ihosairaudet ovat myös yleisimpiä syitä siihen, että turhautuminen diagnoosin saamisen vaikeuteen johtaa käynteihin useiden eri eläinlääkärien luona. Siksi toivoisimmekin, että kaikki mahdollinen materiaali edellisistä käynneistä otettaisiin mukaan. Tällöin vältytään tutkimusten päällekkäisyyksiltä. <alkuun>

PEHMYTOSAKIRURGIA

Vastaanotollamme suoritamme pehmytkudosleikkauksia, kuten sterilisaatio- ja kastraatioleikkauksia, ihokasvainten poistoja, nisäkasvainleikkauksia, anaalirauhasten poistoja yms. Luukirurgiaa vaativat toimenpiteet ohjaamme näitä tekeville klinikoille lähetteen kera. <alkuun>

STERILISAATIO

Narttukoirien sterilisaatio on nykyään yhä yleisimmin tehtävä leikkaus, jossa nartulta poistetaan munasarjat ja kohtu. Tällä vältytään juoksuajoilta ja valeraskauksilta ja myöhemmällä iällä uhkaavalta kohtutulehdukselta. Lisäksi nisäkasvainriski pienenee siten, että mitä nuoremmalle koiralla sterilisaatio on tehty, sen pienempi on riski nisäkasvainten muodostumiselle.

Nartun luonne ei yleensä leikkauksen jälkeen muutu, yleensä narttu on samanlainen kuin juoksuaikojen välissä valeraskauden jälkeen.

Narttukissojen sterilisaatio tehdään useimmiten n. 8 kuukauden iässä. <alkuun>

KASTRAATIO

Kaupungistumisen myötä uroskoirien leikkaus on yleistynyt voimakkaasti. Kastroidun uroksen kanssa joutuu harvemmin kahnauksiin toisten urosten kohtaamisessa, narttukoirien juoksun aikainen laulanta loppuu ja reviiripuolustus vähenee. Kastraatioon voidaan päätyä myös vanhemman uroksen eturauhasongelmien tai kiveskasvainten vuoksi. Kastraatiossa kivekset poistetaan.

Monesti leikkauksen jälkeen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä ja surevat lähinnä sitä, ettei toimenpidettä tehty jo paljon aiemmin.

Kastraation jälkeen useat uroskoirat lihovat. Tämän pystyy välttämään muuttamalla leikatun koiran ruokavaliota kevyemmäksi (esim. kuivamuonan light vaihtoehto) tai vähentämällä ruoka-annoksia.

Kollikissat leikataan 6kk-1 vuoden iässä. Tällä vähennetään merkkailua (sisä- ja ulkotiloissa) ja useinmiten myös vaelteluhalu maailmalle vähenee.

Uroskanien leikkaus on erittäin yleistä, sillä poikakanit pyrkivät merkkailemaan kuten kollikissatkin ja lisäksi saattavat muuttua aggressiivisiksi varsinkin perheen miesväkeä kohtaan. Tämä lakkaa leikkauksen myötä. <alkuun>

VIRALLISET POLVITARKASTUKSET

Tietyillä roduilla vaaditaan jalostusta varten virallinen polvitarkastus. Tarkastuksessa polvilumpion sijainti ja "löysyys" arvioidaan. Tarkatusta varten tarvitaan rekisterikirja. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty. <alkuun>

LABORATORIO

Vastaanotollamme on mahdollisuus laboratorionäytteiden ottamiseen. Osa näytteistä tutkitaan itse jo saman päivän aikana, osa lähetetään eteenpäin. Iho- ja korvanäytteet tutkitaan käynnin yhteydessä, jolloin hoito pystytään aloittamaan samantien. <alkuun>

RÖNTGENTUTKIMUKSET

Diagnoosin teon apuna käytetään yleisesti röntgenkuvausta. Rintaontelokuvia otetaan esim. sydän- ja hengitystiesairauksissa, vatsaontelokuvia sisäelinten arvioinnissa, sikiöiden tarkan lukumäärän tietämiseksi ja virtsakivien löytämiseksi. Nivel- ja luustokuvia otetaan ontumatutkimuksen apuna sekä virallisissa lonkka- ja kyynärnivelkuvauksissa. <alkuun>

LONKKAKUVAUKSET

Virallisia lonkka- ja kyynärnivelkuvauksia varten koira rauhoitetaan. Ensin annetaan esirauhoitus ja rauhoitusta syvennetään kuvausta varten tarvittaessa suonensisäisellä lääkkeellä.

Kuvauksen jälkeen annetaan heräte, jonka vaikutuksesta koira yleensä lähtee kotiin kävellen, horjuvasti, mutta omilla jaloillaan.

Kuvat lähetetään Kennelliittoon arvioitaviksi. Kuvien mukaan lähetetään koiran rekisterikirja, johon kuvaustulos merkitään. Kuvat jäävät Kennelliittoon ja rekisterikirja tulee omistajalle takaisin lausunnon kanssa.

Röntgenkuvaustarve on vähentynyt ultraäänitutkimuksen myötä. <alkuun>

ULTRAÄÄNITUTKIMUS

Ultraäänitutkimuksista yleisin on tiineystarkastus, joka usein tehdään n. 4 tiineysviikon alkaessa. Lisäksi kohdun sairaudet, virtsakivet ja sydänsairaudet ovat tyypillisiä ultraäänitutkimusaiheita. <alkuun>

SYDÄNTUTKIMUKSET

Sydänsairautta aletaan epäillä eläimellä, joka alkaa väsyä tai yskiä. Sydämen vajaatoiminnassa usein keuhkoihin alkaa kertyä nestettä, joka aiheuttaa yskää (varsinkin öisin). Lisäksi usein eläin laihtuu ja juominen voi lisääntyä. Usein vanhemmilla eläimillä esiintyy läppäsairauksia (yleensä pienet koirat) ja sydämen laajentumaa (suuret koirarodut) tai sydänlihaksen paksuuntumista (kissat). Synnynnäiset sydänviat paljastuvat usein penturokotuksen yhteydessä, jolloin sydämestä kuuluu sivuääni. Tietyt synnäiset sydämen kehityshäiriöt voivat iän myötä korjaantua ja sivuäänikin häviää. Tämän vuoksi pennun sivuääntä seurataan yleensä puolen vuoden ikään saakka. Jos sivuääni vielä tällöin kuuluu, tehdään lisätutkimuksia.

Sydäntä stetoskoopilla kuuntelemalla arvioidaan sivuäänen laatua ja voimakkuutta, arvioidaan sydämen lyöntitiheyttä ja sydämen rytmiä. Kuuntelutuloksen perusteella päätetään lisätutkimuksista. Ensimmäisenä yleisimmin otetaan rintaonteloröntgenkuvat, joista nähdään sydämen koko ja muoto sekä keuhkojen tilanne. Rytmihäiriöitä selvitetään sydänsähkökäyrän eli EKG:n avulla. Sydänlihaksen happivaje näkyy myös EKG-tutkimuksessa. EKG:ssa voidaan nähdä lisäksi tiettyjen sisäelinsairauksien aiheuttamat sydämen sähköisen toiminnan johtumishäiriöt (esim. lisämunuaisen vajaatoiminnassa). Sydämen ultraäänitutkimuksella saadaan lisätietoa sydänläppien toiminnasta ja paksuuntumisesta, sydänlihaksen supistumiskyvystä ja sydämen laajentumisesta. Tietyt synnynnäiset sydänsairaudet vaativat lisäksi ns. doppler-ultraäänitutkimuksen, jonka avulla tarkemmin määritetään sydämen rakennevirheen paikka ja ennuste. Tällöin ohjaamme omistajan jatkotutkimuksiin lähetteen kera. Sydäntutkimusten perusteella arvioidaan sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ja sairauden ennustetta, tarvittavaa lääkitystä ja kontrollikäyntien tarvetta.

Joskus koiralla voi esiintyä sydämen sivuääni ilman oireita sydämen vajaatoiminnasta. Usein tällöin ei aloiteta lääkitystä, ellei tutkimuksissa siihen ilmene tarvetta. <alkuun>

KOTIKÄYNNIT

Mikäli lemmikin kuljettaminen vastaanotolle on erittäin hankalaa, voimme suorittaa kotikäyntejä. Pentutarkastukset, rokotukset, madotukset ja tietyt tutkimukset voidaan tehdä kotona. Mahdolliset tarvittavat vaativammat toimenpiteet tehdään mieluiten vastaanotolla.

Eutanasia kotikäyntinä on myös vaihtoehtona. <alkuun>

EUTANASIA

Annamme lemmikillenne myös viimeisen palveluksen. <alkuun>

TUHKAUSPALVELU

Vaikean päätöksen tullessa eteen, tarjoamme palvelun joka helpottaa asian jälkikäsittelyä.

Toimimme yhteistyössä Lempäälän Pieneläinkrematorio VERNAN kanssa. www.verna.fi

He tarjoavat vaihtoehtoisesti yksilötuhkauksen jolloin Verna toimittaa lemmikin tuhkat haluttuun uurnaan tai yhteistuhkauksen, jolloin lemmikki jää muistoihin. <alkuun>